Kielimuuri murenee pala kerrallaan

Published on : 13.9.2022
  • Dahabo Ali Hussein tuli Suomeen kielitaidottomana ja ilman sopivaa koulutusta. Into tehdä töitä ja kekseliäät kommunikointikeinot auttoivat ylittämään kieliesteet.

    Kun Dahabo Ali Hussein muutti Somaliasta Suomeen kuusi vuotta sitten, lähtökohdat työelämään olivat haastavat. Hän ei osannut suomea eikä englantia, minkä lisäksi myös sopiva koulutus työelämään kiinni pääsemiseksi uupui. Suomessa kielitaidottomuus ja soveltuvan koulutuksen puute ovat yleisin este maahanmuuttajien työllistymiselle, ja verkostojen puute voi johtaa kokemukseen yhteiskuntaan kuulumattomuudesta.

    Nykyään asiat ovat kuitenkin mallillaan: Dahabo on valmistunut Ammattiopisto Livestä toimitilahuoltajaksi ja työskentelee Sodexolla Kaivomestarissa. Suomea hän on opetellut muun muassa kirjastossa järjestetyssä suomen kielen keskusteluryhmässä. Sen myötä hänen kielitaitonsa on kehittynyt, joskaan vuorovaikutus työpaikalla ei ole pelkästään suomen kielen varassa.

    Kekseliästä kommunikointia

    Alkuun Dahabo keskusteli työtehtävistä tekniikkaa hyödyntäen. Hän ilmoitti esihenkilölleen WhatsAppilla kuvaviestein työn valmistumisesta, minkä jälkeen hän siirtyi seuraavan työtehtävän kimppuun. Myöhemmin ammattisanaston ja kielitaidon kehityttyä kommunikointi alkoi siirtyä sanalliseen muotoon.

    Dahabon esihenkilö Päivi Louhivaara näkee, ettei kielitaidon puutteen tarvitse olla este työllistymiselle, jos tekijällä riittää halua oppia ja kehittyä.

    - Me Suomessa helposti ajatellaan, että kaikki puhuvat englantia. Meidän on löydettävä vain oikeat tavat puhua ja kommunikoida. Mielestäni työelämässä näyttäisi olevan vielä liian iso kynnys palkata henkilöitä, joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä. Totuus on, että emme saa työntekijöitä, jos marginaalisesti haetaan henkilöitä, joilla kielitaito riittää. Eri kulttuureista tulleet henkilöt tuovat myös paljon työelämälle ja yhteisölle. Työnantajien tulisi hypätä ja uskaltaa kokeilla, Louhivaara kertoo. 

    Työelämästä kiinni yhteiskuntaan

    Työllistymisen myötä Dahabo kokee kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan.

     – Olen kokenut, että olen päässyt suomalaiseen yhteiskuntaan kiinni koulutuksen ja työelämän kautta. Haluan kehittyä ammattilaisena ja toisaalta kysymys on tietysti toimeentulosta. Haluan samanlaisen elämän kuin muilla, Dahabo kertoo.

    Artikkeli pohjautuu Live-säätiön verkkosivuilla julkaistuun haastatteluun. Lue alkuperäinen juttu täältä [https://www.livesaatio.fi/ajankohtaista/yhteinen-kieli-loytyy-kuvien-esimerkkien-tai-vaikkapa-parityoskentelyn-kautta]