Ruokahävikkiä hillitään arkisilla teoilla
Ruokahävikin vähentäminen on tehokas keino vähentää elintarvikeketjusta aiheutuvaa ympäristökuormaa. Me Sodexolla olemme tarttuneet moniin eri keinoihin varmistaaksemme, että keittiöistä ja lautasilta ruokaa päätyisi roskiin mahdollisimman vähän.
Ruokahävikillä tarkoitetaan alun perin syömäkelpoista, pois heitettävää ruokaa, jonka roskiin päätyminen olisi voitu välttää. Ruokahävikkiä syntyy kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa, kuten kaupoissa, teollisuudessa, kotitalouksissa ja ravitsemispalveluissa.
Suomessa koko ruokaketjun hävikki on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 400 miljoonaa kiloa vuosittain. Eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa, yli 155 miljoonaa kiloa vuodessa (vuoden 2021 tietojen mukaan). Toiseksi eniten sitä syntyy elintarviketeollisuudessa, 84 miljoonaa kiloa vuodessa, ja kolmanneksi eniten ravitsemispalveluissa, 64 miljoonaa kiloa.
Koska olemme kansainvälinen, iso ravitsemispalvelujen tuottaja, meillä on mahdollisuus saada aikaan suuria vaikutuksia. Tavoitamme päivittäin valtavan määrän kuluttaja-asiakkaita, joten haluamme kannustaa heitä tekemään kanssamme kestäviä valintoja ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Syyskuussa joka vuosi vietettävällä valtakunnallisella Hävikkiviikolla otamme ruokahävikin suurennuslasin alle ja viestimme toimipaikoillamme hävikin vaikutuksista sekä jaamme vinkkejä siihen, kuinka sitä voi omassa arjessaan vähentää. Koska todelliset vaikutukset kuitenkin syntyvät arjessa, kannustamme ihmisiä oikeisiin valintoihin ympäri vuoden, joka päivä.
Ravintoloissa hävikkiä syntyy niin keittiöissä, ruokalinjastoilla kuin lautasiltakin. Siksi meillä on käytössämme eri keinoja, joilla pyrimme vähentämään syntyvää hävikkiä mahdollisimman tehokkaasti. Jo raaka-aineita hankkiessamme hyödynnämme dataa, jonka pohjalta pystymme arvioimaan ruuan menekkiä eri ajankohtina. Keittiöissämme hyödynnämme raportointityökaluja, jotka koostavat tietoa hävikkimäärien kehityksestä ja auttavat meitä suunnittelemaan toimintatapojamme entistä paremmiksi.
Myös ravintoloiden linjastoilta syntyy hävikkiä. Sitä pyrimme torjumaan jo suunnitteluvaiheessa ja valmistamaan tarjottavia ruokalajeja sellaisia määriä, että syömättä jäisi mahdollisimman vähän. Esimerkiksi viime vuosina yleistynyt etätyöskentely kuitenkin hankaloittaa ruokailijamäärien ennustamista.
Olemme lanseeranneet Viimeistä murun myöten -toimintatavan, joka on jo monessa ravintolassamme käytössä. Sen ajatuksena on, että lounasajan loppupuolella jokaista listalla olevaa ruokalajia ei välttämättä enää ole saatavilla, minkä ansiosta hävikkiä syntyy vähemmän. Monet asiakkaamme ovatkin ottaneet toimintatavan ymmärtävästi ja ilolla vastaan.
Vaikka lounasaika päättyy, ei linjastoilta ylijäänyttä ruokaa tarvitse heittää roskiin. Tässä apunamme ovat muun muassa ResQ Club -toiminta sekä yhteistyö hyväntekeväisyystoimijoiden kanssa.
ResQ Club on sovellus, jonka kautta kuka tahansa voi ostaa ravintolasta ylijäänyttä ruokaa alennettuun hintaan ja näin pelastaa sitä hävikkiin joutumiselta. Niillä toimipaikoilla, jotka eivät ole mukana ResQ Clubissa, myydään ylijäänyttä ruokaa alennettuun hintaan jo lounasajan lopulla.
Keväällä 2024 puolestaan aloitimme pääkaupunkiseudulla kokeilun, jossa lahjoitamme lounasravintoloista ylijäänyttä ruokaa hyväntekeväisyyteen ja siten teemme hyvää paitsi ympäristölle myös apua tarvitseville ihmisille.
Ruokahävikin torjumisen ohella mietimme koko ajan uusia tapoja parantaa ympäristön hyvinvointia. Yksi tällainen on syömäkelvottoman elintarvikejätteen hyödyntäminen – toisin sanoen uuden elämän antaminen sellaiselle, joka tähän mennessä on heitetty roskiin. Syksyllä 2024 aloitimme kokeilun, jossa oppilaitosravintoloisamme käytetyt kahvinporot ja paistorasvat ohjataan hyötykäyttöön: kahvinporot kierrätetään ravinnerikkaaksi mullaksi ja paistorasvoista jatkojalotetaan biopolttoainetta, jonka CO2-päästöjen on laskettu olevan jopa 98 % pienemmät fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.
Lue lisää kestävästä ruokailusta.