Kasvis kannattaa – mutta mitkä tekijät ohjaavat ruokailuvalintojamme?
Kestävämpään ruokailuun siirtyminen pitäisi tehdä vauhdilla, mutta moni asia kasvisruuassa mietityttää kuluttajia. Kokosimme yhteen faktoja ja harhaluuloja kasvisruokaan liittyen.
Tutkimusten mukaan globaalin maatalouden maankäyttö vähenisi 75 prosenttia, jos koko maailma siirtyisi kasvisruokavalioon. Jos taas koko maailma ryhtyisi vegaaniksi, hiilidioksidipäästöt laskisivat 68 prosenttia seuraavien 15 vuoden aikana.
Kasvisruokavalion on todettu lisäksi vähentävän sydänsairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja joidenkin syöpien riskiä verrattuna runsaasti lihaa ja eläintuotteita sisältäviin ruokavalioihin.
Tulokset puhuvat kasvipohjaisen ruokavalion puolesta, mutta käytännössä muutos tapahtuu pikkuhiljaa. Listasimme kolme yleistä tekijää, jotka vaikuttavat kasvipohjaisen ruokavalion suosioon.
1. Hinta ja saatavuus
Kasvisruuan raaka-aineita pidetään usein kalliina ja joillain alueilla niiden saatavuutta rajallisena. Myös ravintoloiden kasvisruokatarjonta on usein suppeampi verrattuna liharuokiin.
Vuonna 2023 tehdyn kansainvälisen Sustainable Food Barometer -raporttimme mukaan kuluttajien tekemiin ruokavalintoihin vaikuttaa eniten ruuan hinta (73 %), kun maku (62 %) tulee toisena. Ympäristövaikutukset ja ruuan paikallisuus painavat ihmisten ostopäätöksissä vähemmän.
Teetimme vuonna 2024 Suomessa kyselyn, jossa kartoitettiin kuluttajien asenteita ja käsityksiä kestävästä ruokailusta. Suomalaisille suurin motivaattori vastuullisempien ruokailutottumusten omaksumiseen on oman terveyden tai elämänlaadun parantaminen, jonka mainitsi 74 prosenttia vastaajista. Toiseksi suurin motivaattori on rahan säästäminen, jonka mainitsi 50 prosenttia suomalaisista. Myöskään meillä huoli ympäristöstä ei yksistään näytä riittävän ruokavalion muuttamisen syyksi, sillä vain 36 prosenttia suomalaisista olisi valmis muuttamaan ruokavaliotaan ympäristösyistä.
Kasvisruokailun lisäämiseksi olisikin tärkeää tuoda kasvisvaihtoehtoja helposti saataville ja tarpeeksi edulliseen hintaan.
2. Käsitykset ja ajankäyttö
Kasvisruokaan liittyy monia harhaluuloja – kuten sitkeä käsitys siitä, että kasvisruuasta ei voi saada tarpeeksi proteiinia tai muita tärkeitä ravintoaineita. Lisäksi moni ajattelee, että kasvisruokien valmistaminen on työlästä ja ettei heillä ole riittävästi aikaa siihen.
Myös ruokavalintojen ympäristövaikutuksista on vallalla monenlaisia käsityksiä. Monet ihmiset uskovat jo noudattavansa kestävää ruokavaliota, mutta kansainvälisen kyselytutkimuksemme tulokset paljastavat eron ihmisten käsitysten ja todellisuuden välillä. 56 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoo, että heidän ruokavalionsa on kestävä, mutta samaan aikaan säännöllisimmin kulutettuja ruokatuotteita ovat maitotuotteet (78 %) ja liha (71 %), joiden hiilijalanjälki on paljon suurempi kuin viljoilla (60 %) tai palkokasveilla (45 %).
3. Tottumukset ja mieltymykset
Joidenkin mielestä lihasta luopuessa joutuu samalla sanomaan hyvästit herkulliselle maulle ja oikealle suutuntumalle, jonka vain liha voi tarjota. Liharuuissa oleva umami-maku tuottaa aistinvaraista mielihyvää, josta voi olla vaikea luopua.
Kansainvälisessä kyselyssämme 45 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole valmis lopettamaan kalan syöntiä, ja 42 prosenttia ei ole valmis luopumaan lihasta. Maku oli ensisijainen syy siihen, etteivät ihmiset halua syödä lihan sijasta viljoja, juureksia, soijaa tai kuivattuja kasviksia.
Kotimaisessa kyselytutkimuksessamme selvitimme, mitkä ovat suomalaisten suosikkeja lihan korvikkeeksi. Vastaajista 71 prosenttia olisi valmis lisäämään tuoreiden vihannesten osuutta ruokavaliossaan vähentääkseen lihankäytön osuutta. Toiselle sijalle nousivat juurekset (62 %) kuten peruna, porkkana ja bataatti.
Monia tapoja syödä vastuullisesti
Muutos kohti kestävämpää ruokailua ei tapahdu yhdessä yössä. Suuntaus on kuitenkin hyvä, sillä kasvisvaihtoehtojen saatavuus paranee koko ajan ja yhä enemmän on tarjolla kasvipohjaisia ruokia, jotka miellyttävät myös vannoutuneita lihansyöjiä.
13 Euroopan maata kattavat myyntitilastot osoittavat, että kasvipohjaisen ruuan myynti kasvoi 6 prosenttia vuonna 2022 ja 21 prosenttia vuosien 2020 ja 2022 välillä. Toisen tutkimuksen mukaan 6 prosenttia amerikkalaisista kuluttajista kertoo olevansa vegaaneja – vuonna 2014 osuus oli vain 1 prosentti.
On myös hyvä tiedostaa, että kestäviä ruokailutapoja on monia. Kasvisruokavalio ei ole ainoa tapa vähentää ruokailun kasvihuonekaasupäästöjä. Paikallisten ja sesonkituotteiden ostaminen, kestävin menetelmin kasvatettujen tuotteiden hankkiminen sekä ruokahävikin vähentäminen vaikuttavat kaikki ympäristöön myönteisesti.
Mitä Sodexo tekee?
Aterioistamme 33 prosenttia tulee olemaan kasvipohjaisia vuoteen 2025 mennessä. Tämä auttaa meitä saavuttamaan vastuullisuustavoitteemme, joista yksi on vähentää hiilidioksidipäästöjämme 34 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi olemme sitoutuneet saavuttamaan nettonollan vuoteen 2040 mennessä.
Lue lisää kestävästä ruokailusta täältä.