Aliravitsemus on todellinen ongelma myös länsimaissa
Globaalien kriisien myötä nälkää näkevien määrä on jälleen kasvussa. Liike-elämän toimijoita tarvitaan mukaan talkoisiin, myös Suomessa.
Nälkää näkevien ihmisten määrä on lähtenyt nousuun: tällä hetkellä maailmassa on aliravittuja noin 828 miljoonaa ihmistä eli joka yhdeksäs ihminen. 345 miljoonaa kärsii vakavasta ruokaturvattomuudesta ja 50 miljoonaa on nälkäkuoleman partaalla. Vuonna 2015 aliravittuja ihmisiä oli maailmassa “vain” 571 miljoonaa, mutta koronapandemian alkamista seurasi dramaattinen muutos huonompaan. Tiedot käyvät ilmi Sodexon ja Stop Hungerin tuoreesta julkaisusta “Food Insecurity: the urgent need for a paradigm shift”.
Merkittävä syy ruokaturvattomuuteen on maatalousjärjestelmän horjuminen, jota aiheuttavat ilmastonmuutoksen ja maaperän köyhtymisen lisäksi nykyään myös taloudellinen epävakaus ja lannoitteiden kallistuminen. Lisäksi Ukrainan sota on vaikuttanut viljan saatavuuteen. Noussut ruuan hinta on hankaloittanut ihmisten mahdollisuuksia hankkia terveellistä ja monipuolista ravintoa.
Kyse ei ole vain kehittyvien maiden ongelmasta. Food Foundationin mukaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa ravinnon puutteessa elävien aikuisten määrä nousi 4,7 miljoonasta 7,3 miljoonaan vain kolmen kuukauden aikana alkuvuodesta 2022. Tilanne on ennennäkemätön, ja YK on luonnehtinut tilannetta “suurimmaksi elinkustannusten kriisiksi sukupolviin”.
Ruuan ei pitäisi koskaan olla luksustuote vaan perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Suomessa ruokaturva on maailman kärkitasoa. Ruokajärjestelmämme on kuitenkin osa globaalia kokonaisuutta, joten täälläkään silmiä ei voi ummistaa kasvavalta ongelmalta.
Julkisten toimijoiden ohella myös yritysmaailman tekijöillä on suuri valta ja monipuoliset mahdollisuudet osallistua taisteluun nälänhätää vastaan.
Mutta mitä yritykset sitten voivat tehdä? Suoran avun antamisessa hyväntekeväisyystahojen tukeminen ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa on tärkeää ja myös järkevää, sillä auttamisen infra on järjestöillä useimmiten jo valmiina. Yritysten kannattaa ajatella muutosta myös isossa kuvassa, ja tässä paikallisen kehityksen tukeminen valmistaa kriiseihin myös etukäteen. Esimerkiksi ruokajärjestelmän rakentamista entistä kestävämmäksi voi edistää tukemalla paikallisia tuottajia sekä olemalla aktiivinen osa paikallista kehitystä.
Edellä mainittuun kytkeytyy kenties se tärkein, nimittäin esimerkin voima, joka on kädessään niin suurilla kuin pienilläkin yrityksillä. Pieninkään vastuullisuusteko ei ole merkityksetön, sillä se houkuttelee usein seurakseen suurempia tekoja.
Vuonna 1996 ryhmä Sodexon työntekijöitä Yhdysvalloissa perusti Stop Hunger -ohjelman. He päättivät tarjoilla ilmaisia aterioita vähäosaisille lapsille, joilla ei ollut riittävästi syötävää kouluravintoloiden ollessa kesällä suljettuina. 27 vuodessa Stop Hunger on kasvanut pienen ryhmän aloitteesta maailmanlaajuiseksi voittoa tavoittelemattomaksi verkostoksi.
Lauantaina 27. toukokuuta Sodexo Suomi järjestää Hämeenkylän kartanolla Stop Hunger -hyväntekeväisyystapahtuman, jossa on mukana myös pop up -kirpputori. Viime vuonna myyntipaikkamaksuista ja Sodexon omasta myynnistä saadut tuotot ohjattiin ukrainalaisten hyväksi, tänä vuonna varat menevät pitkäaikaiselle kumppanillemme Hope Yhdessä ja yhteisesti ry:lle, joka tukee yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevia perheitä – niitä, joille monipuolinen ja terveellinen ruoka ei ole itsestäänselvyys.
Hyväntekeväisyyskirpputori ei ole megaluokan tapahtuma eikä siitä saatavilla varoilla ratkaista koko aliravitsemusongelmaa, mutta sillä on suuri merkitys. Sen kautta haluamme kertoa, että konkreettisia tekoja voi ja kannattaa tehdä. Lisäksi se tarjoaa paikallisille ihmisille väylän vaikuttaa. Me nimittäin uskomme, että esimerkin vaikutus on voimakkaimmillaan silloin, kun se on ihmistä lähellä.