Haluaisitko ruokailupalveluista ehdotuksen joka palvelee nimenomaan teollisen toiminnan tarpeita – turvallisesti, tehokkaasti ja sujuvasti?
Jätä yhteydenottopyyntö
Teollisuuslaitoksessa ruokailu ei ole vain henkilöstöetu – se on osa tuotannon kokonaisuutta, joka osaltaan pitää prosessin käynnissä sekä kasvattaa tehokkuutta ja työntekijöiden työkykyä. Ja kun toimintaympäristönä on teollisuuslaitos, työturvallisuudesta on huolehdittava myös ruokailupalvelun osalta tinkimättömästi.
Teollisuusyrityksen tarpeisiin räätälöity ruokailupalvelu on monisyinen kokonaisuus. Hyvin suunniteltu palvelu tukee tuotantoprosessia, pitää yllä työntekijöiden työkykyä, ehkäisee väsymyksestä johtuvia virheitä ja nivoutuu kiinteäksi osaksi yrityksen työturvallisuustavoitteita. Pätevän ruokailupalvelun tarjoajan tunnistaa siitä, että se ymmärtää näiden asioiden yhteyden toisiinsa.
Kun teollisuusyritykselle suunnitellaan ravintola- ja ruokailupalveluita, on otettava monin tavoin huomioon, että toimintaympäristö ja sitä myöten tarpeet poikkeavat tavallisesta toimistomaailmasta.
– Teollisuudessa on ensinnäkin otettava huomioon, että palvelun on tuettava vuorotyötä ja monessa tapauksessa toimittava kellon ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Eli kun siellä tullaan töihin varhain aamulla tai ollaan ilta- tai jopa yövuorossa, ruokailupalvelun on oltava saatavilla myös näinä aikoina, Sodexon myyntipäällikkö Markus Vitikainen toteaa.
Sen lisäksi, että palvelun on oltava tarjolla 24/7, saatavuus on varmistettava myös tehokkuuden ja sujuvuuden näkökulmasta. Toinen teollisuudelle tarjottavien ruokailupalveluiden erityispiirre on nimittäin teollisuusyrityksen toiminnan määrämuotoisuus.
– Kaikki teollisuuden prosessit ovat tarkkaan määriteltyjä. Se pätee myös taukoihin, jotka ovat määrätyn mittaisia ja ajoittuvat tiukasti johonkin tiettyyn hetkeen. Se tarkoittaa, että palvelut on suunniteltava sujuviksi ja tehokkaiksi, jotta ihmiset ehtivät nauttia ruokansa tauon aikana.
Teollisuuden ruokailupalveluiden on oltava saatavilla 24/7 ja teollisuusalueella on oltava riittävästi toimipisteitä, jotta kaikki työntekijät ennättävät nauttia ruokansa taukojen aikana.
Markus Vitikainen lisää, että myös tehdasalueiden useinkin hyvin suuri koko vaikuttaa tarjottavien ruokailupalveluiden toimivuuteen.
– Ruokailupalveluiden tuottajan on vietävä palvelut aina mahdollisimman lähelle käyttäjiä. Jos neliökilometrien suuruisella tehdasalueella on vain yksi ravintolapiste, ei voi olettaa, että kaikki sinne ehtisivät ruokataukonsa aikana.
Tarpeet ruokailupalvelun suhteen vaihtelevat toki yrityksittäin, mutta koska kyse on teollisuudesta, niiden keskeinen tavoite on kaikille yhteinen: tarjottava palvelu on ennen kaikkea suunniteltava tukemaan teollisuusyrityksen toimintaa ja tuotantoprosesseja.
– Jos kaiken edellä mainitun tiivistää yhteen pointtiin, niin ruokailupalvelu on räätälöitävä asiakaskohtaisesti siten, että se parhaalla mahdollisella tavalla palvelee häiriötöntä tuotantoa, Markus Vitikainen summaa.
Vaikka sujuvuus ja tehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä teollisuuden ruokailupalveluissa, ruoan ravitsemuksellisuudesta, monipuolisuudesta ja hyvästä mausta ei saa tinkiä piiruakaan.
– Vaikka teollisuustyön luonne on aika paljon muuttunut eikä välttämättä enää ole niin fyysistä, annoskokojen on oltava riittäviä. Siihen saattaa osin vaikuttaa työpäivän pituus, sillä teollisuudessa on aika paljon siirrytty 12-tuntiseen työpäivään eli keskeytyksettömään kaksivuorotyöhön, Sodexon asiakkuuspäällikkö Panu Lokki valottaa.
Hyvin suunnitellun teollisuuden ruokailupalvelun tunnistaa monipuolisista ja vaihtelevista ruokalistoista.
– Pitää muistaa, että teollisuuslaitoksissa on myös tieto- ja toimistotyöläisiä, joiden ruokamieltymykset voivat olla erilaiset. Siksi listat on suunniteltava siten, että jok’ikinen työntekijä saa syödä oikeanlaista ja itselleen mieluista ruokaa.
Hyvässä ruoassa korostuu paikallisuus. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ruoka on teollisen keskuskeittiön asemesta valmistettu paikallisesti ja lähellä.
– Teemme ruoan aina paikan päällä. Siten pystymme reagoimaan paremmin volyymimuutoksiin ja esimerkiksi vähentämään hävikkiä paljon paremmin. Samaten pystymme näin tarjoamaan paikallisiin mieltymyksiin sopivaa ruokaa joustavammin ja muokkaamaan ruokalistan aina kunkin toimipisteen toivomusten mukaiseksi. Meillä on hyvät runkoruokalistat, mutta niitä räätälöidään aina paikallisesti. Esimerkiksi Oulussa voidaan tarjota rössypottua, mutta ei kaikkialla, Panu Lokki hymyilee.
Kun teollisuusyrityksessä tarjottava ruoka valmistetaan paikan päällä, voidaan joustavasti tarjota paikallisten makumieltymysten mukaisia vaihtoehtoja.
Työturvallisuus on teollisuudessa kriittinen tekijä, ja se koskee myös ruokailupalveluiden tuottajaa. Sodexon työturvallisuuspäällikkö Seppo Vartiainen kannustaa ajattelemaan työturvallisuutta huomattavan laajana kokonaisuutena.
– Työturvallisuuden ajatellaan usein olevan vain fyysisten tapaturmien estämistä. Työturvallisuutta on kuitenkin ajateltava paljon laajempana kokonaisuutena, joka sisältää perinteisen fyysisen turvallisuuden lisäksi myös henkisen työturvallisuuden, jonka merkitys korostuu koko ajan enemmän.
Ruokailupalveluiden – ja myös häiriöttömän tuotannon – näkökulmasta työturvallisuuden kolmas ulottuvuus eli ruokaturvallisuus on erittäin olennainen asia.
– Pidämme visusti huolta ruokaturvallisuudesta, sillä sen pettäminen aiheuttaa isosti pulmia. Jos sattuu työtapaturma, sen kohteena on yleensä yksi ihminen. Jos ruokaturvallisuus puolestaan pettää, se aiheuttaa ongelmia isolle joukolle, Seppo Vartiainen valottaa.
Vaikka fyysinen työturvallisuus on vain yksi tekijä moniulotteisessa kokonaisuudessa, sen toteutumisesta pidetään luonnollisesti huolta säännönmukaisesti ja monin tavoin.
– Meillä on lukuisia työturvallisuuden eri osa-alueisiin liittyviä toimintamalleja. Esimerkiksi jokaisessa toimipaikassamme on yksityiskohtaiset riskien vähentämis- ja poistamissuunnitelmat, joita päivitetään aktiivisesti.
Seppo Vartiaisen mukaan työturvallisuus on ennen kaikkea yhteistyötä, jossa opitaan ja jossa opit jaetaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.
– Kun menemme uuteen teollisuusyritykseen, henkilökuntamme saa asiakasyrityksen turvallisuusperehdytyksen ja alueellaliikkumiskoulutuksen. Sen lisäksi meillä on tietysti omat koulutuksemme ihan jokaiselle työntekijällemme. Jopa niin, että jos johonkin toimipisteeseen tulee tiskausapuri tekemään yhden neljän tunnin työvuoron, hänkin saa pikaperehdytyksen.
Määrätietoinen työturvallisuuteen panostaminen kannattaa. Graafi kuvaa sairauslomaan johtaneiden työtapaturmien määrää Sodexon työntekijöiden keskuudessa vuosina 2015–2025. Suotuisa muutos on saatu aikaan ennen kaikkea kehittämällä turvallisuusasennetta. (LTA = Lost Time Accident = sairauslomaan johtaneet työtapaturmat)
– Työturvallisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Työturvallisuus ei synny yhdestä toimenpiteestä eikä yhdessä yössä, vaan siihen vaikuttaa kaikki. Se myös koskee kaikkia, joten tuloksia syntyy vain tiiviissä yhteistyössä, Seppo Vartiainen tähdentää.
Seppo Vartiainen painottaa, että työturvallisuuteen kannattaa panostaa, sillä se vaikuttaa suoraan myös hyvinvointiin – ja sitä kautta yrityksen tulokseen.
– Kun puhutaan työturvallisuudesta, puhutaan myös työhyvinvoinnista. Työhyvinvointia ei yksinkertaisesti voi olla, jos työympäristö on fyysisesti tai henkisesti turvaton. Kaikin tavoin turvallinen ympäristö tuottaa siis hyvinvointia, joka puolestaan on omiaan parantamaan tuottavuutta.
Hyvinvoinnin kehittäminen on kaiken kaikkiaan kannattava kauppa.
– Meidän työntekijöidemme henkinen hyvinvointi kohentaa myös asiakasyritystemme henkilökunnan hyvinvointia. Kun meidän tiimiläisemme voivat hyvin, he pystyvät palvelemaan paremmin ja tarjoamaan asiakkailleen hyvän fiiliksen siivittämän ruokailuhetken. Näin siitä tulee virkistävä ja palauttava tauko eikä pelkkä pakollinen energiantankkaushetki, mikä auttaa pitämään yllä heidän työkykyään laajasti ajatellen, Seppo Vartiainen pohdiskelee.
Seppo Vartiainen korostaa, että työturvallisuutta parannettaessa kaikkein tärkeintä on turvallisuusasenteen kehittäminen. Työturvallisuuteen liittyvien toimintatapojen, prosessien ja erilaisten suojavälineiden on tietenkin oltava kunnossa, mutta niiden merkitys on vähäinen, jos asenne ei ole kohdillaan.
– Oikea turvallisuusasenne syntyy kouluttamisen, päivittäisjohtamisen ja jatkuvan viestinnän avulla. Kun työturvallisuutta pidetään koko ajan esillä ja kun siitä puhuvat kaikki ylintä johtoa myöten, siitä muodostuu yleisesti hyväksytty toimintatapa ja itseään ruokkiva työturvallisuuskulttuuri.
Markus Vitikainen ja Panu Lokki antavat kolme painavaa neuvoa, jotka kannattaa pitää mielessä, kun teollisuuslaitokseen ollaan valitsemassa ruokailupalveluiden tarjoajaa.
