Takaisin toimistolle – hyvän ruoan tuoksu vetää puoleensa
Loading component...
Hybridityö on tullut jäädäkseen, mutta on yrityksen etujen mukaista saada työntekijät myös säännöllisesti tulemaan toimistolle. Modernit ravintolapalvelut ovat hyvä tapa houkutella ihmiset paikan päälle kohtaamaan toisiaan. Asiakkaiden tietoisuus ja vaatimustaso ovat kuitenkin nousseet merkittävästi, joten peruslounas ei enää riitä vetovoimatekijäksi.
Hybridityön suhteen ei kannata potkia tutkainta vastaan, sillä työntekijät ovat tottuneet etätyön joustavuuteen. Lisäksi pandemia-aika ja sen jälkeiset vuodet ovat osoittaneet, että työtä voi tehdä tehokkaasti myös kotoa käsin. Silti yrityksissä on havaittu, että ihmiset pitäisi myös saada toimistolle tekemään töitä yhdessä, sillä menestys syntyy vain ja ainoastaan yhteistyössä.
– Voisi sanoa, että tämän viime vuoden aikana yritykset ovat lähteneet vahvemmin ohjailemaan siihen, että toimistolla oltaisiin kahdesta kolmeen päivään viikossa, Sodexon liiketoimintajohtaja Pia Romu valottaa.
Maailmantalous on alavireinen, tuottavuuskasvu on ollut monissa kehittyneissä talouksissa lähes pysähdyksissä yli vuosikymmenen ajan ja pitkään jatkunut etätyökausi on vähentänyt työntekijöiden sitoutumista yrityksiinsä. Yritykset joutuvatkin pohtimaan, miten ihmiset saadaan samoihin tiloihin sovittuna aikana, jotta työntekijöiden välille syntyisi aitoa vuorovaikutusta.
– Kuten todettu, etätyöllä on puolensa joustavuuden ja tuottavuuden näkökulmasta, mutta kasvua tuottavat innovaatiot syntyvät ennen kaikkea kohtaamisissa. Kun kollegat tapaavat kahvikoneen ääressä tai lounaalla ja vaihtavat muutaman sanan, ideat alkavat jalostua. Teams-palaverissa ei synny samaa spontaania sparrailua kuin fyysisessä kohtaamisessa. Myös tiedonkulku on toimistolla sujuvampaa – käytävillä kuullut sivulauseet ja hiljainen tieto tavoittavat ihmiset eri tavalla kuin etänä työskennellessä, Pia Romu taustoittaa.
Pakottaminen on harvoin onnistunut tapa kohti muutosta, kun taas positiivinen lähestymistapa on tavallisesti onnistunut ratkaisu. Siksi kannattaakin turvautua kepin asemesta porkkanaan.
– Houkuttelu on kyllä pakkoa parempi tapa. Kollegoiden ja muiden ihmisten kohtaaminen mainitaan useissa yhteyksissä merkittävimmäksi syyksi tulla työpaikalle. Heti sen perässä tulevat erilaiset palvelut, jotka tukevat modernia työntekoa ja mahdollistavat kohtaamiset, Pia Romu pohdiskelee.
– Työpaikalla on tarjottava kaikki palvelut, jotka tukevat yhteisöllisyyttä ja joita tarvitaan sujuvan työnteon varmistamiseksi. Ravintola- ja kahvilapalvelut lisäävät sekä toimivuutta että viihtyvyyttä, aulapalvelut auttavat kaikissa arjen sujuvuuteen liittyvissä asioissa, siivouspalvelu pitää paikat puhtaina ja terveellisinä ja niin edelleen, Pia Romu jatkaa.
Kaikista eri palveluista hyvä lounas on vetovoimatekijänä jatkuvasti kolmen kärjessä, kun ihmisiltä kysytään, mitä he arvostavat ja mikä saa heidät tulemaan toimistolle.
– Suurin osa meidän asiakkaistamme sanoo, että yksi merkittävimmistä syistä läsnätyöhön on nimenomaan se valmis ja monipuolinen ruoka ja se helppous, kun ruokaa ei itse tarvitse laittaa, Sodexon kehityspäällikkö Iida Maanoja toteaa.
Laadukkaat ravintolapalvelut ovat houkuttelevuuden lisäksi kannattava investointi.
– Se on sitä jo ihan terveellisyyden näkökulmasta. Kun lounas on hyvä ja oikeanlainen, niin se on omiaan edistämään terveyttä ja vähentämään sairastelupäiviä. Se ei ole vähäpätöinen näkökulma, sillä yhden sairauspoissaolopäivän hinnaksi on laskettu 370 euroa, Pia Romu tähdentää.
Lisäksi hyvä ruoka tunnetusti kasvattaa myös onnellisuutta – ja Harvard Business Review’n mukaan onnelliset työntekijät ovat 13 % tuottavampia.
Peruslounas ei enää riitä työntekijöiden houkuttelemiseksi toimistolle. Nykyaikaiset ravintolapalvelut ovat perinteisen lounastarjoilun asemesta vetovoimainen palvelukokonaisuus, joka mahdollistaa kohtaamiset, tukee hyvinvointia ja tarjoaa elämyksellisyyttä, jota asiakkaat arvostavat.
– Hyvinvointi nousee koko ajan vahvemmin esiin. Nyt ovatkin suosittuja laajat salaattipöydät, joista saa koottua terveellisen ja monipuolisen annoksen ilman riskiä ähkystä, Iida Maanoja kertoo.
Suomalaiset ovat edelleen buffetkansaa – ruokamieltymyskyselyissä yli 90 % haluaa lounastaa perinteisen buffetin äärellä.
– Buffet pitää olla, mutta sen rinnalla täytyy olla vaihtoehtoja, sillä asiakkaat kaipaavat vaihtelevuutta. Buffetissa voi olla esimerkiksi makuja maailmalta tai trendiruokia. Lisäksi on hyvä tarjota vaihtoehto vaikkapa grillistä sekä ravintolatasoisia lautasannoksia. Kaiken kaikkiaan monipuolisuus ja mix-and-match-ajattelu korostuvat, samoin kuin fleksaus, Iida Maanoja toteaa.
Elämyksellisyyttä etsitään myös ruokatrendeistä, joita nousee sosiaalisesta mediasta jatkuvasti ja yhä kiihtyvällä tahdilla.
– Ravintolapalveluiden konseptia ei kuitenkaan kannata rakentaa yksittäisten trendien varaan, sillä ne elävät vain hetken aikaa. Sen sijaan ravintolapalveluiden tuottajalla on oltava kyky elävöittää tarjoomaa joustavasti tarjoamalla ruokalajeja, jotka juuri sillä hetkellä trendaavat, sillä elämyksiä hakevat asiakkaat haluavat niitä, Iida Maanoja tähdentää.
Jotta ravintolapalvelut parhaalla mahdollisella tavalla tukevat modernia työntekoa, on tarjolla oltava lounasta laajempi kattaus.
– Saavutettavuus on tärkeää. Toisin sanoen pitää olla tarjoomaa koko päiväksi: aamupalatuotteita, välipaloja, take-away-annoksia, myöhäisiä lounaita tai jopa iltaruokailua. Iltapäivään voi loihtia ripauksen luksusta tarjoamalla hyvää kahvia ja kakkua tai muuta herkkua, Iida Maanoja kuvailee.
Parhaimmillaan laadukkaat ravintolapalvelut tarjoavat helpotusta myös työpaikan ulkopuoliseen elämään.
– Yksi esimerkki on mahdollisuus ostaa ruokaa mukaan työpäivän jälkeen kotiin vietäväksi. Helpottaahan se arkea tosi paljon esimerkiksi lapsiperheissä, Pia Romu mainitsee.
– Siinä on sekin hyvä puoli, että se on toimiva tapa minimoida ruokahävikkiä, mitä asiakkaat arvostavat. Halutaan, että ylijäämäruoka tulee hyötykäyttöön, Iida Maanoja täydentää.
Ravintolapalveluiden tarjoajan perusosaamisen on tietenkin oltava kunnossa: on osattava laittaa hyvää ruokaa, joka on ravitsemuksellisesti pätevää ja joka edistää työntekijöiden hyvinvointia – ja joka on hinnaltaan kilpailukykyistä.
Ravintolapalveluita arvioitaessa jyvät kuitenkin erotellaan akanoista muiden seikkojen perusteella.
Kaikki palvelut pitää ensinnäkin räätälöidä asiakkaiden tarpeiden mukaan, mikä edellyttää kykyä vastata tarpeisiin ja ennen kaikkea kykyä selvittää kunkin asiakasyrityksen yksilölliset tarpeet aidosti ja riittävän laajasti.
– Kaikista tärkein on asiakasymmärrys. Asiakkaiden tarpeet on ymmärrettävä syvällisesti, mikä edellyttää asiakkaan kuuntelemista isoilla korvilla ja aktiivista vuorovaikutusta. Ensinnäkin pitää olla selvillä, millaista arvoa asiakasyritys haluaa tuottaa ravintolapalveluilla. Toisekseen on oltava kirkas käsitys, millaisia ravintolapalveluita yrityksen työntekijät haluavat ja millaiset ratkaisut tukevat heidän työtään. Jos ei näistä kahdesta näkökulmasta ymmärrä asiakkaiden tarpeita ja toiveita, on täysin mahdotonta tarjota palvelua, joka täyttää ne, Iida Maanoja naulaa.
Vaikka trendit tulevat ja menevät, ravintolapalveluiden tarjoajan on Iida Maanojan mukaan oltava perillä niistä ja tuotava niitä tarjoomaansa.
– On oltava ajan hermolla ja seurattava millaisia trendejä esimerkiksi somessa nousee aallonharjalle ja tuotava ne soveltuvin osin omiin palveluihin, vaikkapa erilaisina teemaviikkoina tai tapahtumina.
Etevän ravintolapalveluiden tarjoajan tunnistaa myös kyvystä tarjota kokonaisvaltainen palvelukokonaisuus.
– Esimerkiksi modernit aulapalvelut voidaan valjastaa osaksi palvelukokonaisuutta. Itse asiassa ne eivät enää ole vain aulapalveluita, vaan esimerkiksi hosteja, jotka palvelevat aulojen lisäksi kerroksissa. Muutenkin kerroksiin kannattaa tuoda työpäivää sujuvoittavia ja ylevöittäviä palveluita, kuten kerroskahviloita baristoineen tai erilaisine välipaloineen, Iida Maanoja kuvailee.
Yhteenvetona voi todeta, että pelkkä toimisto ja peruslounas eivät nykyaikaisen hybridityön aikana riitä houkuttelemaan työntekijöitä toimistolle.
– Pitää olla syy tulla, eli toimistolla pitää olla palveluita, joiden on täytettävä kaksi perustavaa laatua olevaa tarvetta. Ensinnäkin on tarjottava mahdollisimman paljon helpotusta työntekijöiden arkeen. Toisekseen palveluiden on tarjottava elämyksellisyyttä eli hetkiä, jotka kohottavat arjen yläpuolelle – olivatpa ne sitten hyvää ruokaa, iltapäivän leivoskahvit tai baristan palvelut, Iida Maanoja summaa.