Moderni työympäristö on muutakin kuin suorituspaikka

Työpaikkakokemus Työelämä Fyysinen ympäristö
May. 14, 2025

Hybridityö on lisännyt työarjen joustavuutta ja sen myötä muokannut työnteon tapoja. Samalla yritysten eteen on ilmaantunut uudenlainen kysymys: millaiset työympäristöt tukevat liiketoimintaa nyt ja tulevaisuudessa sekä miten niillä voi parantaa työntekijäkokemusta?

Koronavuosina moni ajatteli, että etätyö jäisi pysyvästi toimistotyöntekijöiden pääasialliseksi työskentelymuodoksi. Toisin on kuitenkin käymässä, sillä Sodexon Co-creating exceptional workplaces -raportin mukaan vuonna 2024 Yhdysvalloissa työntekijöistä 68 prosenttia kävi toimistolla vähintään neljänä päivänä viikossa, kun vastaava luku oli 34 prosenttia vielä vuotta aiemmin. Samalla aikavälillä täysin etätyötä tekevien osuus pieneni 44 prosentista 17 prosenttiin.

Monet työnantajat uskovat, että toimistolle palaaminen lisää yhteistyön ja innovoinnin määrää ja sen myötä myös tuottavuus kasvaa. Työntekijöille ne eivät kuitenkaan yksinään enää riitä: työympäristön on tuettava myös yksilöllistä hyvinvointia.

Siinä missä työnantajat haluavat työntekijät toimistolle, työntekijät tarvitsevat syyn tulla toimistolle. Korona Pandemian aiheuttama taloudellinen kriisi on kuitenkin hillinnyt yritysten halua investoida parempiin työympäristöihin, mikä puolestaan on vastaavasti vähentänyt työntekijöiden sitoutumista työnantajaan.

Työympäristöt vaikuttavat henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin

Hyvinvointia tukevat työympäristöt koostuvat useista osa-alueista. Työntekoon mukautuvilla huoneilla, ruokavaihtoehdoilla ja palveluilla on niissä merkittävä rooli, mutta työntekijät kaipaavat lisäksi tiloja, jotka vähentävät stressiä ja tukevat työarkea kokonaisvaltaisesti.

Tutkimustiedon valossa työntekijöiden tarpeet ja nykytilanne ovat kuitenkin ristiriidassa. Esimerkiksi Forbesin vuoden 2021 tutkimuksen mukaan työntekijöistä 45 prosenttia pitää työpaikan rentoutumistiloja erittäin tärkeinä, mutta vain 17 prosentilla on pääsy sellaisiin.

Työympäristöillä voi tukea työntekijöiden henkistä vireyttä, mutta niillä on myös välittömiä fyysisiä terveysvaikutuksia. Termi “Sick Building Syndrome” viittaa oireisiin, joita tietynlaiset työympäristöt, käytännössä rakennukset, saavat aikaan. Päänsärky, hengitysvaikeudet ja keskittymisongelmat johtuvat usein siitä, että ihminen työskentelee tiloissa, joissa on kemiallista altistusta tai mikrobikasvustoja, lämpötila tai kosteus ovat haitallisella tasolla, valaistus tai melu aiheuttavat ongelmia tai sisäilman laatu on heikko. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan sisäilman laatu onkin maailman suurin yksittäinen ympäristöterveysriski.

Jo panostukset ilmanvaihtoon, valaistukseen ja lämpötilan hallintaan voivat parantaa työntekijöiden hyvinvointia merkittävästi. Terveisiin työtiloihin panostaminen on kannattava investointi myös talousnäkökulmasta. International WELL Building Institute arvioi vuonna 2022, että epäterveestä työympäristöstä aiheutuvien oireiden vähentäminen toisi jopa 200 miljardin dollarin vuosittaiset säästöt – pelkästään Yhdysvalloissa.

Vastuulliset työympäristöt tukevat sitoutumista

Työnantajilta odotetaan yhä enemmän vastuullisuutta. IBM:n vuoden 2022 tutkimuksen mukaan noin kolmannes työpaikkaa vaihtaneista työntekijöistä suostui palkanalennukseen, jotta voisi työskennellä vastuullisessa organisaatiossa. Deloitten tutkimus vuodelta 2024 kertoo, että Z-sukupolven työntekijöistä 20 prosenttia on vaihtanut työpaikkaa ympäristövastuusyistä.

Odotukset vastuullisuudesta ulottuvat myös työympäristöön, ja työympäristön vastuullisuus vaikuttaa työntekijöiden sitoutumiseen. Kun organisaatio osallistaa henkilöstönsä kestävyystavoitteidensa saavuttamiseen esimerkiksi jätteen vähentämisessä tai energiansäästössä, työntekijät kokevat yhteyttä yrityksen arvoihin.

Työympäristöjä ei kuitenkaan pidä kehittää olettamusten pohjalta vaan mitattavaan dataan pohjautuen.

Tarkat tiedot tilojen käyttöasteesta, lämpötilasta ja ilmanlaadusta auttavat organisaatioita tunnistamaan työympäristöjen tarpeet, haasteet ja riskit. Lisäksi teknologia mahdollistaa syvemmän ymmärryksen työntekijäkokemuksesta; siitä, millaiset muutokset työympäristöissä auttaisivat työntekijöitä viihtymään ja voimaan paremmin työarjessa.

Työympäristöjen kehittämisen ulottuvuudet

Sodexon julkaisema Co-creating exceptional workplaces – Insights for future-focused employers -raportti esittelee viisi ydinasiaa tuottavien ja hyvinvointia lisäävien työympäristöjen kehittämiseksi:

-Työympäristöjen kehittäminen yhdessä siten, että keskiössä ovat sekä ihmiset että erilaiset tilat.

-Tilojen uudelleensuunnittelun ytimessä ovat joustavuus, saumattomuus ja sujuvuus.

-Työntekijäkokemuksen tukeminen ruokapalvelujen, etujen ja hyvinvointialoitteiden avulla.

-Työntekijöiden sitouttaminen vastuullisuuteen – selkeät tavoitteet ja mahdollisuus osallistua.

-Teknologian hyödyntäminen sitoutumisen ja tehokkuuden lisäämisessä.

Haluatko lukea lisää? Voit ladata Co-creating exceptional workplaces -julkaisun itsellesi alta.

Lue lisää